Turvallisuusteknisten järjestelmien (SIS) testauksesta on tullut yksi kemianteollisuuden tärkeimmistä haasteista maailmanlaajuisesti. Nämä järjestelmät ovat yhä yleisempiä standardien täyttymisen tai suorituskyvyn varmistamisessa ja ne edellyttävät säännöllistä testaamista, jotta ne täyttävät standardien ja prosessien asettamat vaatimukset joka hetki. Kovan kilpailun ja kaventuneiden marginaalien ristipaineessa laitosten käyttäjien ongelmaksi on muodostunut se, miten optimoida testausmenetelmät ja minimoida siten kalliit seisokit ja vieläpä siten, että samalla kyetään hyödyntämään perusteellinen diagnostiikkakattavuus.