Kestävän kehityksen ratkaisuja teollisuuteen
Kestävän kehityksen toimintaa ja siihen liittyvää päätöksentekoa on tehty vuosikymmeniä, mutta nyt tästä kaikesta on tullut näkyvämpää, jäsennellympää ja tuloshakuisempaa
Keskiössä kestävä kehitys:
Kestävän kehityksen ydinkomponentit
Kestävä kehitys on eri näkökulmien tasapainottamista politiikka- tai hankepäätöksiä tehtäessä:
- Talous: Pääoman rakentaminen, talouskasvun edistäminen sekä kannattavuuden ja pitkän aikavälin elinkelpoisuuden lisääminen.
- Ympäristö: Luonnonsuojelu ja resurssien vastuullinen käyttö vaarantamatta tulevien sukupolvien tarpeita.
- Ihminen: Ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen.
- Yhteisö: Työvoiman osaamisen kehittäminen ja henkilöstön yhteenkuuluvuuden, vastavuoroisuuden, rehellisyyden ja hyväntahtoisuuden edistäminen.
Kestävät yritykset pyrkivät edistämään kaikkia näitä neljää aluetta, 1 ja keskityttäessä niistä mihin tahansa, on huomioitava myös muut osa-alueet. 2 Edelleen pienempiin osiin jaettuna, kestävä kehitys keskittyy ihmisten ja planeetan suojelemiseen samalla tasapainottamalla liiketoimintavoittoa ja jatkuvuutta. 3
Kestävä kehitys edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon ympäristönäkökohdat talouden kehityksen ohella. Vuonna 1987 Yhdistyneet Kansakunnat määritteli kestävän kehityksen "nykyisten tarpeiden tyydyttämiseksi vaarantamatta tulevien sukupolvien kykyä tyydyttää omia tarpeitaan." 4
Mitä on kestävä kehitys teollisuudessa?
Viime aikoihin asti teollinen päätöksenteko on keskittynyt lähes kokonaan yritystalouteen. Esimerkiksi ennen 1900-luvun puoliväliä teollisuustehtaiden savupiiput päästivät tuotantoprosessien aikana lukemattomia määriä hiukkasia ja kemikaaleja ilmakehään, ottamatta vain vähän tai ei ollenkaan huomioon päästöjen haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Näin ei enää ole, sillä kestävä kehitys on nyt etualalla.
Ympäristön kestävyys tarkoittaa sitä, missä määrin prosessia tai yritystä voidaan ylläpitää tai jatkaa samalla kun vältetään luonnonvarojen ehtyminen pitkällä aikavälillä. 5 Vaikka tämä termi on suhteellisen uusi, teollisuus on tehnyt merkittäviä kestävän kehityksen parannuksia koko 1900-luvun ajan. Esimerkiksi yhden terästonnin tuottamiseen tarvittava energia väheni 45 miljoonasta BTU:sta 15 miljoonaan tonnia kohti vuosina 1950–2010, jolloin sanaa "kestävä kehitys" ei yleisesti käytetty.
©Endress+Hauser
Taloudellis-ekologinen vuorovaikutus
Teräksen valmistuksen prosessiparannukset vähensivät merkittävästi sekä luonnonvarojen kulutusta että hiilidioksidipäästöjä, mikä osoittaa, kuinka taloustiede toisinaan edistää teollista kestävyyttä. Kestävän kehityksen parannukset olivat tällöin usein tahattomia seurauksia ponnisteluista talouden parantamiseksi.
Kestävyys ja kannattavuus eivät kuitenkaan usein kohtaa. Esimerkiksi epäpuhtauksien poistaminen savupiipuista hyödyttää ympäristöä ja ihmisten terveyttä, mutta siitä aiheutuu taloudellisia kustannuksia, jotka aiheutuvat laitteiden hankinnasta ja käytöstä. Tämä muuttuu yhä monimutkaisemmaksi, sillä saastuttamista torjuvat laitteet vaativat energiaa, joka tuotetaan säännöllisesti fossiilisista polttoaineista.
Vaikka kestävän kehityksen parannukset ovat jatkuneet vuosikymmeniä, kestävän kehityksen löytäminen ja kvantifiointi edellyttää usein tietämystä siitä, mistä etsiä, mitä kysymyksiä esittää ja miten sitä arvioidaan. Kokonaisvaltaisten ja yhteisten toimien toteuttaminen näiden kysymysten ratkaisemiseksi kestävän kehityksen kestävällä suunnittelulla johtaa parempiin ratkaisuihin, jotka tuottavat tehokkaampia hyötyjä nopeammin ja vähemmillä kielteisillä vaikutuksilla kuin sattumanvarainen lähestymistapa.
Miten teollisuudesta voi tulla kestävämpää?
Kestävien tuotantotapojen toteuttamisessa on otettava huomioon ympäristön, yhteiskunnan ja hallinnon (ESG) tavoitteet, jotka ovat historiallisesti jääneet huomiotta teollisen liiketoiminnan päätöksissä. Aiemmin prosessinparannusprojekteja pohdittiin tyypillisesti vain taloudellisen takaisinmaksukykyvyn kannalta. Kestävät valmistusprosessit vaativat kuitenkin kokonaisvaltaisempaa näkemystä.
Yritysten tulee esittää seuraavat kysymykset pyrkiessään entistä kestävämmäksi integroimalla taloudellisia, ympäristöllisiä, inhimillisiä ja sosiaalisia elementtejä:
- Voidaanko tuote valmistaa erilaisista, ympäristöä vähemmän kuormittavista raaka-aineista?
- Miten eri raaka-aineiden energiankulutus eroaa toisistaan? Miten paljon?
- Miten valmistusprosessien muuttaminen vaikuttaa tuotantokustannuksiin?
- Miten kestävämpien raaka-aineiden muuttuva kysyntä muuttaa niiden kustannuksia?
- Maksavatko asiakkaat enemmän kestävistä tuotteista? Miten paljon enemmän?
- Luoko kestävien raaka-aineiden käyttö lisää taloudellisia mahdollisuuksia toimitusketjun kumppaneille?
- Parantaako vai heikentääkö kestävien raaka-aineiden käyttö ihmisen kehityksen kannalta suotuisaa ympäristöä
- Miten voimme vähentää päästöjä?
Harkinnan jälkeen voidaan toteuttaa ratkaisuja, jotka vastaavat pragmaattisesti näihin vaatimuksiin. Huomionoarvoista on, että kestävän tuotannon kysymyksissä taloustiede on painopiste, koska yritykset eivät voi selviytyä ilman voittoa. Näin ollen kestävät hankkeet, joiden kustannukset ovat edullisempia, toteutetaan todennäköisemmin kuin ne, jotka unohtavat taloudellisen todellisuuden. Toimenpiteiden tunnistaminen, kaikkien kestävän kehityksen näkökohtien pitäminen mielessä ja näiden hankkeiden hyötyjen tarkka kvantifiointi voi olla haastavaa.
Vaikka taloustiede on ratkaiseva tekijä, teollisuuden on myös huomioitava ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan liittyvät tekijät. Toisinaan laitoksissa tapahtuu onnettomuuksia tai ne tuottavat ylimääräisiä päästöjä suunnittelemattomissa tapahtumissa. Nämä tapahtumat voivat vahingoittaa ihmisiä ja ympäristöä.
©shutterstock/DC9971030
Kestävän kehityksen prosessit ja teknologia
Teolliset prosessit on usein räätälöity vastaamaan tiettyjä tuotantovaatimuksia, ja monet toiminnan optimointi- ja kestävän tuotannon ponnistelut ovat samoin luonteeltaan räätälöityjä. Joitakin strategioita ja teknologioita voidaan kuitenkin toistaa useilla toimialoilla. Näitä ovat:
- Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen korvaamalle fossiiliset polttoaineet, kuten hiilen, öljyn ja maakaasun, uusiutuvilla energialähteillä, joita ovat esimerkiksi vesi-, ydin-, aurinko- ja tuulivoima. Näin saadaan vähennettyä hiilidioksidipäästöjä.
- Sähköistys, joka on perinteisesti fossiilisilla polttoaineilla toimivien prosessien muuntamista sähköksi, vähentää päästöjä, jos sähkö tuotetaan uusiutuvista lähteistä.
- Vedyn tuottaminen ja käyttäminen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.
- Otetaan käyttöön hiilen talteenotto-, käyttö- ja varastointijärjestelmät , jotta vähennetään ilmakehän hiilidioksidipäästöjä.
- Kiertotalouden käyttöönotto vähentää jätettä ja saastumista käyttämällä esineitä ja materiaaleja useita kertoja ennen niiden hävittämistä.
- Veden säästäminen ja kierrättäminen raakaveden tarpeen vähentämiseksi.
Monet näistä kestävän kehityksen prosesseista ja teknologioista kehittyvät nopeasti. Asiantuntijat odottavat tulevina vuosina valtavaa edistystä näiden menetelmien teknisessä toteutettavuudessa, ympäristötehokkuudessa, turvallisuudessa ja taloudellisessa kannattavuudessa. Kestävän kehityksen ratkaisut kehittyvät nopeasti, ja teollisuuden on oltava valmis omaksumaan ne ottamalla huomioon taloudelliset, inhimilliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset tekijät toiminnan jatkamiseksi.
UKK
Alaviitteet:
1. Kestävän kehityksen neljä pilaria(futurelearn.com)
2. (12) Kestävän kehityksen kolme kultaista sääntöä | LinkedIn
3. "The Triple Bottom Line": mitä se on ja miksi se on tärkeää (hbs.edu)
4. https://www.un.org/en/academic-impact/sustainability
5. kestävä kehitys ("sustainability"), merkitykset, etymologia jne. | Oxford English Dictionary (oed.com)